Miten turvallisuusjärjestelmien tietoturva varmistetaan?

Turvallisuusjärjestelmien tietoturva varmistetaan yhdistämällä salatut verkkoyhteydet, tiukka käyttäjähallinta, säännölliset ohjelmistopäivitykset ja kansainvälisten standardien mukainen toiminta. Nämä toimenpiteet koskevat kaikkia moderneja turvallisuusjärjestelmiä, kuten kulunvalvontaa, kameravalvontaa ja hälytysjärjestelmiä, jotka ovat yhä useammin kytkettyinä verkkoon ja siten alttiita tietoturvauhkille. Seuraavissa osioissa käymme läpi keskeisimmät kysymykset turvallisuusjärjestelmien tietoturvan rakentamisesta ja ylläpidosta.

Mitä tietoturvauhkia turvallisuusjärjestelmiin kohdistuu?

Turvallisuusjärjestelmiin kohdistuu useita tietoturvauhkia, joista yleisimpiä ovat luvaton etäkäyttö, haittaohjelmat, tietomurrot ja laitteiden haavoittuvuuksien hyväksikäyttö. Erityisesti verkkoon kytketyt kameravalvontajärjestelmät ja kulunvalvontajärjestelmät ovat houkuttelevia kohteita, koska niiden kautta voidaan päästä käsiksi arkaluonteisiin tiloihin tai tietoihin.

Käytännössä uhkat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ulkoisiin ja sisäisiin. Ulkoiset uhkat tulevat organisaation ulkopuolelta, esimerkiksi hakkereilta tai automatisoiduilta hyökkäyksiltä, jotka etsivät avoimia portteja tai heikkoja salasanoja. Sisäiset uhkat puolestaan liittyvät omiin työntekijöihin tai alihankkijoihin, joilla on pääsy järjestelmiin mutta joiden toimintaa ei valvota riittävästi.

Turvallisuusjärjestelmien kyberturvallisuuden kannalta erityinen riski ovat niin kutsutut "esineiden internet" eli IoT-laitteet. Monet valvontakamerat, ovipuhelimet ja kulunvalvontalaitteet toimivat IoT-periaatteella, ja niiden ohjelmistot jäävät helposti päivittämättä. Vanhentuneet ohjelmistot sisältävät tunnettuja haavoittuvuuksia, joita hyökkääjät voivat hyödyntää järjestelmällisesti.

Miten verkkoyhteydet suojataan turvallisuusjärjestelmissä?

Turvallisuusjärjestelmien verkkoyhteydet suojataan ensisijaisesti salaamalla kaikki tietoliikenne TLS- tai VPN-teknologioiden avulla, eristämällä järjestelmät omiin verkkoihin ja käyttämällä palomuureja estämään luvaton liikenne. Näin varmistetaan, että kameravalvonnan ja kulunvalvonnan tietoturva ei vaarannu verkon kautta tulevilta hyökkäyksiltä.

Verkon segmentointi on yksi tehokkaimmista suojaustavoista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvallisuusjärjestelmät sijoitetaan erilliseen verkkosegmenttiin, joka on eristetty toimistoverkoista ja muista järjestelmistä. Vaikka hyökkääjä pääsisi toimistoverkkoon, hän ei automaattisesti pääse käsiksi kulunvalvontajärjestelmään tai kameraverkostoon.

Lisäksi etäkäyttöyhteydet tulee aina toteuttaa vahvasti salattujen VPN-tunneleiden kautta. Suorat avoimet yhteydet internetiin ovat merkittävä riski, jota ei voida hyväksyä ammattimaisesti toteutetussa turvallisuusjärjestelmässä. Myös langattomien verkkojen osalta WPA3-salaus on nykyisin vähimmäisvaatimus.

Miksi käyttäjähallinta on kriittistä turvallisuusjärjestelmien tietoturvassa?

Käyttäjähallinta on kriittistä, koska suurin osa tietoturvaloukkauksista tapahtuu vaarantuneiden käyttäjätunnusten tai liiallisten käyttöoikeuksien kautta. Turvallisuusjärjestelmissä, kuten kulunvalvonnassa, väärinkäytetty käyttäjätili voi antaa luvattoman pääsyn fyysisiin tiloihin tai mahdollistaa järjestelmän manipuloinnin.

Hyvä käyttäjähallinta rakentuu kolmelle periaatteelle:

• Vähimmän oikeuden periaate: Jokaiselle käyttäjälle annetaan vain ne oikeudet, joita hän tarvitsee tehtäviensä hoitamiseen. Järjestelmänvalvojan oikeuksia ei jaeta tarpeettomasti.
• Monivaiheinen tunnistautuminen (MFA): Pelkkä salasana ei riitä kriittisiin järjestelmiin. MFA lisää ylimääräisen tunnistuskerroksen, joka estää luvattoman pääsyn, vaikka salasana vuotaisi.
• Käyttöoikeuksien säännöllinen tarkistaminen: Henkilöstön vaihtuessa tai tehtävien muuttuessa käyttöoikeudet tulee päivittää viipymättä. Vanhentuneita tai käyttämättömiä tunnuksia ei saa jättää aktiivisiksi.

Lisäksi kaikkien käyttäjätoimien kirjaaminen lokeihin on välttämätöntä. Lokitiedot mahdollistavat poikkeavuuksien havaitsemisen ja ovat korvaamattomia mahdollisen tietoturvapoikkeaman selvittelyssä.

Miten ohjelmistopäivitykset ja haavoittuvuuksien hallinta toimivat käytännössä?

Ohjelmistopäivitykset ja haavoittuvuuksien hallinta toimivat käytännössä siten, että järjestelmätoimittaja tai ylläpitäjä seuraa aktiivisesti tunnettuja haavoittuvuuksia, testaa saatavilla olevat päivitykset ja asentaa ne hallitusti sovitun aikataulun mukaisesti. Tämä prosessi on jatkuva, ei kertaluonteinen toimenpide.

Haavoittuvuuksien hallintaan kuuluu useita käytännön vaiheita:

1. Inventaario: Kaikki käytössä olevat laitteet ja ohjelmistot on kartoitettava, jotta tiedetään, mitä tulee päivittää.
2. Seuranta: Laitevalmistajien ja ohjelmistotoimittajien tiedotteita uusista haavoittuvuuksista on seurattava aktiivisesti.
3. Testaus: Päivitykset testataan ensin testiympäristössä, jotta varmistetaan, etteivät ne riko olemassa olevia toimintoja.
4. Asennus: Hyväksytyt päivitykset asennetaan sovittuna ajankohtana, mieluiten huoltoikkunan aikana.
5. Dokumentointi: Kaikki tehdyt päivitykset kirjataan ylös auditointia varten.

Me Minesecillä huolehdimme asiakkaidemme järjestelmien ylläpidosta ja päivityksistä osana kokonaisvaltaista huolto- ja ylläpitopalvelua, jolloin asiakas voi luottaa siihen, että järjestelmät pysyvät ajan tasalla ilman omia resursseja.

Mitä standardeja ja sertifikaatteja turvallisuusjärjestelmien tietoturvalta vaaditaan?

Turvallisuusjärjestelmien tietoturvalta vaaditaan tyypillisesti ISO 27001 -tietoturvastandardi, IEC 62443 -standardi teollisuuden automaatio- ja ohjausjärjestelmille sekä GDPR-vaatimusten mukainen henkilötietojen käsittely erityisesti kameravalvonnan osalta. Sovellettavat standardit riippuvat toimialasta ja järjestelmän käyttötarkoituksesta.

ISO 27001 on laajimmin tunnustettu tietoturvastandardi, joka kattaa tietoturvan hallintajärjestelmän kokonaisuudessaan. Se edellyttää riskienarvioinnin, selkeiden tietoturvakäytäntöjen ja jatkuvan parantamisen prosessin. Sertifioitunut toimittaja osoittaa, että tietoturvaa hallitaan systemaattisesti eikä sattumanvaraisesti.

Kameravalvonnan tietoturvan osalta GDPR asettaa erityisiä vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle, tallennukselle ja säilytysajoille. Valvontakuvat ovat henkilötietoja, ja niiden käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen periaatteita. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että tallenteet on suojattava luvattomalta pääsyltä ja ne on hävitettävä asianmukaisesti säilytysajan umpeuduttua.

Toimialakohtaisesti esimerkiksi finanssisektorilla voidaan edellyttää lisäksi PCI DSS -vaatimustenmukaisuutta, jos turvallisuusjärjestelmät liittyvät maksujärjestelmien suojaamiseen.

Kuinka usein turvallisuusjärjestelmien tietoturva tulisi auditoida?

Turvallisuusjärjestelmien tietoturva tulisi auditoida vähintään kerran vuodessa, ja lisäksi aina merkittävien muutosten, kuten järjestelmäpäivitysten, organisaatiomuutosten tai tietoturvapoikkeamien jälkeen. Kriittisissä ympäristöissä, kuten teollisuuslaitoksissa tai julkisissa rakennuksissa, tiheämpi auditointiväli on perusteltu.

Tietoturva-auditointi voidaan toteuttaa eri tasoilla:

• Sisäinen auditointi: Organisaation oma henkilöstö tai IT-tiimi tarkistaa järjestelmien konfiguraatiot, käyttöoikeudet ja lokitiedot sovitun tarkistuslistan mukaisesti.
• Ulkoinen auditointi: Riippumaton kolmas osapuoli arvioi järjestelmien tietoturvatason puolueettomasti. Tämä on suositeltavaa erityisesti silloin, kun vaaditaan sertifiointia tai viranomaisraportointia.
• Tekninen penetraatiotestaus: Ammattilainen yrittää aktiivisesti murtautua järjestelmään löytääkseen haavoittuvuuksia ennen kuin hyökkääjät tekevät sen.

Auditoinnin tulokset tulee dokumentoida huolellisesti, ja havaitut puutteet on korjattava priorisoidusti. Pelkkä auditointi ilman korjaavia toimenpiteitä on hyödytöntä. Säännöllinen auditointi ei ole pelkästään tekninen toimenpide, vaan se on myös osoitus organisaation sitoutumisesta vastuulliseen turvallisuusjärjestelmien tietoturvaan, mikä on yhä useammin edellytys kumppanuuksille ja sopimuksille vaativilla toimialoilla. Ota yhteyttä asiantuntijaamme ja selvitetään yhdessä organisaationne tietoturvatarpeet.